Mobiilisovelluksen kehittäminen on tärkeää yrityksille, jotka haluavat pysyä aallon harjalla omalla toimialallaan ja tarjota mm. parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen.
Sovelluksen kehittäminen tyhjästä on aikaa vievä ja kallis prosessi, ja on aina riski investoida tuotteeseen, joka ei pakosti ota tuulta purjeisiin.
Minimum Viable Product (MVP) -lähestymistapa on hyvä vaihtoehto sovelluskehitykselle, jos halutaan toteuttaa appi nopeasti edullisesti.
MVP on "tuote", jossa on riittävästi ominaisuuksia ratkaisemaan jonkin tietyn ongelman käyttäjiltä ja antaakseen palautetta jatkokehitykseen. Se mahdollistaa yrityksille sovellusidean testaamisen minimaalisella riskillä ja investoinnilla.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä on MVP-sovellus, miten se toteutetaan, sen hyödyt ja muutama onnistunut MVP-toteutus inspiraatioksi.
Kuulostaako hyvältä? Jatka lukemista 👇
(Kuva: Unsplash)
MVP (Minimum Viable Product) on käsite, jota käytetään mm. mobiilisovellusten kehityksessä. Se tarkoittaa pienintä mahdollista toimivaa sovellusta, joka sisältää vain välttämättömimmät ominaisuudet ja toiminnallisuudet. MVP:n kehittäminen auttaa yrityksiä testaamaan ja validoimaan tuoteideoitaan mahdollisimman pienellä investoinnilla.
MVP varmistaa, että sovelluksessa on vain olennaisimmat ominaisuudet ja näin säästetään aikaa ja resursseja kehitystyössä.
Kun MVP on julkaistu, aletaan keräämään käyttäjäpalautetta välittömästi, jota käytetään jatkokehityksen suunnitteluun ja sekä tuotteen paranteluun.
Tämä kehitystapa mahdollistaa sovelluksen kehittämisen siten, että se vastaa paremmin käyttäjien tarpeita ja parantaa käyttäjäkokemusta.
(Kuva: Interaction design org)
MVP:n kehittäminen vaatii systemaattisen lähestymistavan, joka vie tuoteidean konseptista julkaisuun. MVP:n neljä tärkeintä kehitysvaihetta ovat:
Ideointivaihe on ensimmäinen askel MVP:n kehittämisessä, jossa keskitytään ongelman tunnistamiseen, johon sovellus tarjoaa ratkaisun, sekä ydintoimintojen määrittelyyn, jotka vastaavat tähän ongelmaan.
Tämä vaihe sisältää markkinatutkimusta, kilpailija-analyysiä sekä käyttäjäpalautteen keräämistä, jotta voidaan määrittää, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä käyttäjille.
Ymmärtämällä käyttäjien tarpeet ja kipupisteet voidaan luoda tuote, joka ratkaisee juuri suurimman haasteen.
Prototyyppivaiheessa luodaan sovelluksen perusversio, jonka avulla testataan ja validoidaan ideointivaiheessa tunnistetut ydintoiminnot. Tämä voidaan toteuttaa wireframeilla, mockup- tai klikattavilla prototyypeilla, joiden avulla voidaan testata sovellusta ja kerätä käyttäjäpalautetta.
Prototyyppivaihe on tärkeä osa kehitysprosessia, koska se mahdollistaa sovellusidean testaamisen ennen kuin sitoudutaan toteuttamaan täysin toimiva tuote.
Kun ydintoiminnot on valittu ja prototyyppi on valmia alkaa kehitysvaihe. Tässä vaiheessa keskitytään sovelluksen rakentamiseen prototyypin pohjalta. Tässä vaiheessa käytetään ketterän kehityksen metodologiaa (sprinttejä), jotta sovellusta saadaan nopeasti ensimmäinen versio valmiiksi.
Tässä vaiheessa kehitystiimi keskittyy vain ja ainoastaan sovelluksen valittujen ominaisuuksien toteuttamiseen, jotta sovelluskehityksen kustannukset ja aikataulu pysyvät hallinnassa.
Jatkokehitysideat viedään jatkokehitystyslistaan, josta niitä voidaan tuoda kehitykseen MVP:n julkaisun jälkeen.
MVP:n kehityksen viimeinen vaihe on julkaisuvaihe. Tämä vaihe sisältää MVP:n julkaisun markkinoille ja käyttäjien varhaisen palautteen keräämisen. Käyttäjäpalautteen avulla voidaan tunnistaa sovelluksen vahvuudet ja heikkoudet, jotta kehitystiimi voi parantaa sovellusta tulevissa versioissa.
Käyttäjäpalautteen avulla voidaan myös tunnistaa uusia ominaisuuksia, joita käyttäjät kaipaavat. Tämä auttaa yrityksiä kehittämään sovellusta jatkuvasti vastaamaan käyttäjien tarpeita ja parantamaan sovelluksen käyttäjäkokemusta.
MVP:n julkaiseminen nopeuttaa markkinoille pääsyä ja mahdollistaa sovelluksen jatkokehittämisen käyttäjäpalautteen perusteella.
(Kuva: Monday.com)
MVP toteutetaan käyttäen ketteriä kehitysmenetelmiä (agile), jotka sisältävät kehitysprosessin jakamisen pienempiin osiin eli sprintteihin. Sprintin kesto on yleensä kahdesta neljään viikkoon, jonka aikana kehitetään, testataan ja toteutetaan valittu joukko ominaisuuksia.
Tämä lähestymistapa mahdollistaa iteratiivisemman kehitysprosessin, jossa sovellusta voidaan testata ja hienosäätää jokaisen sprintin aikana, ja varhaisilta käyttäjiltä voidaan kerätä palautetta.
Sprintit suunnitellaan korkeimman prioriteetin ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien perusteella, jotka ovat välttämättömiä MVP:n toteuttamiseksi. Keskitymällä ydintoiminnallisuuksiin kehitystiimi voi luoda tuotteen, joka täyttää vähimmäisvaatimukset elinkelpoiselle tuotteelle samalla kun kehityskustannukset ja -aika pidetään minimissä.
Kaiken kaikkiaan MVP-mallin käyttö sprinteissä mahdollistaa tehokkaamman ja tehokkaamman sovelluskehitysprosessin, jolla on suurempi menestysmahdollisuus markkinoilla.
(Kuva: Volcom digital)
MVP-sovelluksen kehittäminen on kustannustehokasta, koska se vaatii vähemmän resursseja, aikaa ja rahaa kuin täysin varustetun sovelluksen kehittäminen.
Tämä lähestymistapa mahdollistaa yrityksille ideoidensa validoinnin riskittä investointeja.
MVP-kehitys mahdollistaa yrityksille palautteen saamisen aikaisilta käyttäjiltä, mikä voidaan käyttää tuotteen parantamiseen. Tämä palaute auttaa yrityksiä ymmärtämään käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä, mikä auttaa tekemään parempia päätöksiä tulevasta kehityksestä.
MVP-sovelluksen kehittäminen vie vähemmän aikaa kuin täysin varustetun sovelluksen kehittäminen. Tämä mahdollistaa yrityksille nopean ideoiden validoinnin, ominaisuuksien iteraation ja tarvittaessa pivotoinnin.
MVP-kehitys vähentää riskiä investoida paljon resursseja tuotteeseen, joka ei ehkä menesty. Todellisilta käyttäjiltä saatavan palautteen avulla yritykset voivat tunnistaa mahdollisia puutteita ja tehdä parannuksia ennen kuin investoidaan enemmän resursseja.
Airbnb aloitti vuonna 2008 yksinkertaisena MVP-sovelluksena, joka mahdollisti ihmisten vuokrata lattiatilaa kotonaan majoitusta varten. Sovellus oli aluksi käytettävissä vain San Franciscossa ja sen ympäristössä, mutta sen suosion kasvaessa yritys laajensi sen kaikkialle maailmaan.
Alkuperäinen MVP-sovellus oli hyvin yksinkertainen, vain muutamalla perusominaisuudella, jotka mahdollistivat käyttäjien etsiä majoitusta ja vuokrata sen. Airbnb:n perustajat käyttivät henkilökohtaisesti aikaa asiakkaiden luona ja keräsivät palautetta siitä, mitä käyttäjät halusivat sovellukselta. Tämä auttoi heitä kehittämään sovellusta lisäämällä uusia ominaisuuksia ja parantamalla käyttökokemusta.
Nykyään Airbnb on yksi suosituimmista majoituspalveluista maailmassa, jolla on yli seitsemän miljoonaa ilmoitusta yli sadassa maassa. Sovellus on kehittynyt paljon alun yksinkertaisesta MVP-versiosta, mutta sen menestys alkoi siitä, että se tarjosi yksinkertaisen tavan vuokrata tilaa ja keräsi palautetta käyttäjiltä sen perusteella.
Dropbox aloitti MVP-sovelluksena vuonna 2007, kun sen perustajat halusivat kehittää helpon tavan tallentaa ja jakaa tiedostoja pilvipalvelussa. Alkuperäinen versio oli hyvin yksinkertainen, vain muutamalla perusominaisuudella, kuten tiedostojen lataamisella ja jakamisella sekä tallennustilan hallinnalla.
Dropboxin perustajat halusivat testata ideaansa pienellä budjetilla ja päättivät käyttää MVP-mallia kehittämään palvelua. He keskittyivät vain tärkeimpiin toimintoihin, joita käyttäjät kaipaisivat, ja alkoivat kerätä palautetta käyttäjiltä sen perusteella.
Dropboxin alkuperäinen MVP-sovellus osoittautui menestykseksi ja sen suosio kasvoi nopeasti. Yritys jatkoi sovelluksen kehittämistä ja lisäsi uusia ominaisuuksia sen perusteella, mitä käyttäjät tarvitsivat. He myös käyttivät paljon aikaa käyttäjäpalautteen keräämiseen ja analysointiin, mikä auttoi heitä parantamaan sovelluksen käyttökokemusta.
Nykyään Dropbox on yksi suosituimmista pilvipalveluista, jolla on yli 700 miljoonaa käyttäjää. Sovellus on kehittynyt paljon alkuperäisestä MVP-versiostaan, mutta sen menestys alkoi yksinkertaisesta ideasta, joka testattiin MVP-mallilla ja jatkuvalla käyttäjäpalautteen keräämisellä.
Uber aloitti MVP-sovelluksena vuonna 2010, kun sen perustajat halusivat luoda yksinkertaisen tavan tilata taksipalveluja. Sovellus oli saatavilla vain San Franciscossa aluksi, mutta sen suosion kasvaessa se laajeni nopeasti muihin kaupunkeihin ja maailmanlaajuiseksi palveluksi.
Uberin alkuperäinen MVP-sovellus mahdollisti käyttäjien tilata taksin yhden napin painalluksella. Sovellus yhdisti käyttäjän ja kuljettajan sijainnin GPS-teknologian avulla ja antoi käyttäjille tarkat kustannusarviot matkasta. Tämä yksinkertainen MVP-versio auttoi Uberia keräämään palautetta käyttäjiltä ja kehittämään sovellusta sen perusteella.
Nykyään Uber on yksi maailman suurimmista taksipalveluista, joka tarjoaa kuljetuksia yli 10 000 kaupungissa ympäri maailmaa. Yrityksen menestys alkoi kuitenkin yksinkertaisesta MVP-versiosta, joka tarjosi käyttäjille helpon tavan tilata taksipalveluja.
(Kuva Giphy)
MVP-kehitys on tärkeä lähestymistapa mobiilisovellusten kehittämisessä, joka auttaa yrityksiä testaamaan tuotteidensa konseptia ja keräämään palautetta aikaisilta käyttäjiltä. Se on kustannustehokas tapa kehittää sovelluksia ja vähentää riskiä investoida liikaa resursseja tuotteeseen, joka ei ehkä menesty.
MVP-sovellusten todelliset esimerkit, kuten Airbnb, Uber ja Dropbox, osoittavat, että menestyksekkään sovelluksen kehittäminen voi alkaa yksinkertaisesta MVP-versiosta, joka on suunniteltu vain välttämättömiä perusominaisuuksia varten. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yrityksille nopean ideoiden validoinnin ja tarjoaa käyttäjiltä saadun palautteen avulla mahdollisuuden parantaa sovellusta sen perusteella.
Joten, jos olet kehittämässä mobiilisovellusta, harkitse MVP-mallin käyttämistä, jotta voit testata ideasi ja kerätä palautetta ennen kuin investoit suuremmin.
👉 Varaa aika ja jutellaan, miten sovellusideastasi toteutetaan toimiva MVP
Jaa artikkeli
